Valinnaisuus on sitoutumista ja teonsanoja


Oppilaan aktiivinen rooli opetuksessa on tavoittelemisen arvoista, jopa välttämätöntä. Taustalla vaikuttaa oppimis-, tieto- ja todellisuuskäsitykset. Monenlainen valinnaisuus koulussa on keino tehdä oppilaan aktiivisuuden vaatimuksesta oppimisen intohimo. Käsityön valinnaisuus voidaan määrätä paikallisesti opetussuunnitelmassa sekä taide- ja taitoaineissa erityisellä oppimäärää syventävällä valinnaisuudella että kokonaan oppilaalle vapaavalinnaisina soveltavina kokonaisuuksina.

Koulun valinnaisuus vaalii osallisuutta, koska elämä vaatii aktiivisuutta

Valinnaisaineista päätetään paikallisesti ja siksi ne antavat haastetta ja tilaisuuksia myös käsityön opettajille. Valinnaisuudella opettaja saa tilaisuuden uudenlaiseen innovointiin ja kollegojen kanssa tehtävään yhteistyöhön. Valinnaisuudella opettaja voi suunnata opetusta oppilaiden tarpeiden mukaisesti, innostaa ja rohkaista oppilasta syventämään osaamistaan. Oppilaan osallisuus ja toimijuus vahvistuvat, jos oppilaat otetaan mukaan valinnaisaineiden tarjonnan ja opetuksen suunnitteluun. Oppimiskokonaisuutta koskevat ratkaisut voidaan suunnitella yhdessä ja siten sitouttaa ja motivoida sekä valintoihin että oppimisen tavoitteisiin. Laaja-alainen osaaminen ja monialaiset oppimiskokonaisuudet vaativat aktiivisuutta, johon valinnaisuudesta periytyvä yhteistyö antaa avaimet.

Käytännössä valinnaisten opintojen tehtävänä on laajentaa opintoja, syventää oppimista ja vahvistaa jatko-opintovalmiuksia. Kaikilla oppilailla tulisi olla mahdollisuus löytää oma intohimonsa ja kasvaa täyteen potentiaaliinsa. Valinnaiset opinnot tarjoavat oppilaille mahdollisuuden onnistua ja tunnistaa omia vahvuuksiaan. Valinnaisuus harjaannuttaa myös valintojen tekemiseen, sillä elämä edellyttää isojen valintojen tekemistä. Kyvykkyys ei synny sattumalta.


Peruskoulussa valinnaisuutta on kahdenlaista ja käsityössä valintaa tehdään prosessin eri vaiheissa.

Käsityö on yksi yhtenäinen oppiaine kuten muutkin taide- ja taitoaineet. Siihen ei sisälly eri oppimääriä eivätkä oppilaat tee valintaa käsityön eri osa-alueiden kesken. Opetusta ja opiskelua ohjaavat paikallisessa opetussuunnitelmassa määritellyt yhteisen käsityön tavoitteet ja niihin liittyvät keskeiset sisällöt. Opetuksessa käytetään sekä teknisen työn että tekstiilityön työtapoja, oppimisympäristöjä ja materiaaleja. Käsityön tekeminen on luonteeltaan tutkivaa, keksivää ja kokeilevaa toimintaa ja siinä toteutetaan ennakkoluulottomasti erilaisia visuaalisia, materiaalisia, teknisiä sekä valmistusmenetelmällisiä ratkaisuja. Valintojen tekemiseen harjaantuminen alkaa oppiaineen sisäisessä oppimisprosessissa.

Käsityö-oppiaineeseen voidaan osoittaa paikallisesti lisätunteja tuntijakoon sisältyvistä taide- ja taitoaineiden valinnaisista tunneista (6 vvt + 5 vvt). Tämä valinnaisuus on osa yhteisen käsityö-oppiaineen oppimäärän syventävää opiskelua ja se myös arvioidaan osana tätä opetusta. Nämä valinnaisten tunnit voidaan sijoittaa suoraan oppilaiden (käsityön) opinto-ohjelmaan tai valinta voidaan antaa oppilaalle itselleen. Tämä tuntiresurssi voi olla vaikka painotetun käsityön opetusta, esimerkiksi valikoituneella käsityöluokalla, tai lisättyinä opetustunteina kaikille koulun oppilaille.

Valinnaisten aineiden tehtävänä on syventää ja laajentaa oppilaan osaamista aina oppilaan oman valinnan mukaisesti. Opetuksen järjestäjä voi tarjota käsityön eri osa-alueita tai työtapoja painottavaa opetusta oppilaille valinnaisena aineena tuntijakoon sisältyvistä vähintään yhdeksästä valinnaisaineiden vuosiviikkotunneista. Tarjottavan valinnaisen aineen nimi voi olla esimerkiksi tekninen työ, teknologia, robotiikka, tekstiilityö, design, muoti tms. Myös näitä valinnaisiin aineisiin osoitettuja vuosiviikkotunteja voidaan tarvittaessa käyttää painotetun opetuksen järjestämiseen. Nämä valinnaiset aineet ovat tuttuja varsinkin ylempien vuosiluokkien aineopetuksessa. Uuden opetussuunnitelman tullessa voimaan oppilaan oma valinnaisuus on käytäntöä myös luokanopetuksessa oleville oppilaille.


Valinnaisuus antaa opettajalle tilaa yhteistyölle, luovuudelle ja kehittymiselle

Valinnaisena aineena voidaan opettaa perusopetukseen soveltuvia, syventäviä ja soveltavia opetuksen yleisiä tavoitteita tukevia aineita tai useasta aineesta muodostettuja ainekokonaisuuksia. Opettajat pääsevät käytännössä määrittelemään, mitkä ovat kunkin oppilaalle valinnaisen aineen tavoitteet ja sisällöt vuosiluokittain sekä oppimisympäristöihin, työtapoihin, tukeen ja ohjaukseen liittyvät mahdolliset erityispiirteet. Erityisesti kannustetaan soveltaviin kokonaisuuksiin, jotka sisältävät aineksia useasta eri oppiaineesta tai laaja-alaisesta osaamisesta. Soveltavilla valinnaisilla aineilla voidaan edistää oppiaineiden yhteistyötä juuri taide- ja taitoaineiden opinnoissa, tieto- ja viestintäteknologiassa, kuluttaja- ja talouskasvatuksessa, globaalikasvatuksessa tai draamaopinnoissa.

On iloinen asia, että valinnaisaineita tarjotaan. Valinnaisuudella motivoidaan oppilaan oppimista ja kehitetään oppiaineen tulevaisuutta. Valinnaisuus mahdollistaa oppiaineen brändäyksen ja edellyttää opettajalta markkinointiosaamista - valinnaisuus tuottaa siis opettajalle yrittäjyysosaamista. Valinnaisaineen opettajan on hyvä olla aktiivinen ja innostuva. Hänen pitää osata kysyä, kyseenalaistaa ja luoda uutta. Käsityötä opettavan kannattaa reflektoida omaa työtään ja toimintaansa, kysyä itseltään, voisiko jotain tehdä toisin. Juuri nyt on aika vaikuttaa siihen, millaista työtä tekee seuraavien kymmenen vuoden ajan. Valinnaisen käsityön opettajallakin on mahdollisuus toteuttaa omaa intohimoaan, kehittää, uudistaa, muuttaa asioita ja kasvaa täyteen mittaansa käsityön moninaisissa ympäristöissä. Koska elämä vaatii aktiivisuutta.


Marjaana Manninen

Kirjoittaja toimii opetusneuvoksena, joka vastaa mm. käsityön oppiaineen kehittämisestä Opetushallituksessa.
Tämä blogi-kirjoitus on ilmestynyt lähes samanmuotoisena artikkelina Tekninen opettaja -lehdessä 1/2018, jossa teemana ovat valinnaisaineet.

Kommentit